Social Media Today keräsi 7 vinkkiä mitä ottaa huomioon brändin tai yrityksen inhimillistämisestä. Ensimmäinen kohtana on Begin from the inside out. Uskon tämän olevan tärkein seikka kun halutaan inhimillistää yritystä tai brändiä, tai muuten vaan parantaa ja tehostaa markkinointia. Yhtenä perusteena pidän Social Media Today:n juttua, mutta samaan ilmiöön olen törmännyt myös opinnäytetyötä varten tekemissäni haastatteluissa. Haastateltavat yritykset tai organisaatiot, joilla on tuntunut olevan parhaiten sosiaalinen media hallussa, eivät tunnu olevan välttämättä kaikkein teknisesti osaavimpia vaan yksi yhteinen piirre tuntuu olevan juuri se, että markkinointiin osallistuvat jollain tavalla tai tasolla muutkin henkilöt kuin pelkästään markkinoinnista vastaavat. Brändin tai organisaation inhimillistäminen varmasti kannattaa, koska suurin osa ihmisistä inhoaa tai vieroksuu pelkkää oman tuotteen tai palvelun mainostamista ja sitä, että omaa tuotetta tuodaan esille joka välissä vaikka väkipakolla. Jos sinun organisaatiollasi tai brändilläsi on oma persoona, takana markkinointia ja somen käyttöä tukeva henkilöstö ja olet uskollinen brändisi äänelle, takaan, että onnistut paremmin kuin moni muu. Ehkä tässä piileekin juuri sosiaalisen median haastavuus; kuinka saada yritys- tai organisaatiokulttuuri tukemaan somen käyttöä tai ainakin positiiviseksi sen suhteen? Nyt ei ole tarjolla kovin teoreettisia lähteitä, mutta tässä linkit jutun takana oleviin juttuihin: Social Media Today Hootsuite | Kotona minulla on Pöljät elukat Oy:n koko henkilöstön tuki kaikkeen tekemiseen. |
0 Comments
Brändi täällä hei Markkinointi on muuttunut: enää ei mietitä vain sitä, miten yritys voisi viestiä asiakkaalle, vaan sitä, miten asiakas voisi viestiä yritykselle. On oma haasteensa miettiä, miten asiakas saadaan lukemaan juuri meidän viestimme, ja kuinka tehdä siitä viestistä sellainen, että se jatkaa leviämistään digitaalisessa maailmassa. Sosiaalinen media mahdollistaa tämän kyllä, mutta vaikka se teoriassa voi kuulostaa helpolle, sitä se ei ole.
Asiakkaat eivät halua jutella kylmän ja virallisen logon kanssa. Some-aikakaudella, missä markkinointi on muuttanut muotoaan, sisältömarkkinointi jyllää ja kuluttajat eivät jaksa enää seurata mainostulvaa, vaan haluavat keskusteluja ja yhteisöllisyyttä, tämä olisi tärkeää huomioida. Brändeistä, yrityksistä ja niiden tuotteista, keskustellaan somessa kokoajan. Näihin keskusteluihin osallistumisella on merkitys, myös sillä, miten niihin osallistutaan. Some-katastrofit ovat aiheuttaneet sen, etteivät kaikki kuitenkaan uskalla osallistua keskusteluihin. (Sacks, 2013, 39.) Some-keskusteluissa voi olla vaikeampaa ilmaista itseään kuin face-to-face -keskusteluissa. Väärillä sanavalinnoilla voikin olla kohtalokkaita seurauksia. Jokaisen yrityksen tulisi kuunnella ja vastata asiakkailleen, olivatpa nämä sitten somessa tai henkilökohtaisesti läsnä. USAssa brändien reagoinnit ja some-keskustelut ovat jo arkipäivää monelle, mutta Suomessa vastaavan törmää harvemmin. Personoimalla brändin, antamalla sille luonteen ja oman äänen, keskusteluista tulee aidomman tuntuisia, ei kylmiä ja virallisia viestejä, jotka menevät lakiosaston kautta. (Sacks, 2013, 38-39.) Erityisesti isompien yritysten ja organisaatioiden tämä voi tuottaa haasteita; toimintamalli voi olla hierarkkinen ja välillä viestinnässä voidaan olla syystäkin varovaisia. Tietysti tähänkin on poikkeus: esimerkiksi Apple. Se ei ole helposti lähestyttävä, personoitu brändi, mutta pärjää vallan mainiosti. Sen tuotteet ovat sen verran hyviä, että brändi toimii ilman personoitua hössötystä. Jokin muu yritys, vähemmän halutuilla tuotteilla, ei pystyisikään samaan. (Sacks, 2013, 41.) Vaikka personoimalla brändi, saadaan se helpommin lähestyttäväksi, ihmiset eivät välttämättä halua puhua suoraan tuotteelle. Ketään ei kiinnosta jutella vessapaperimerkille, mutta vessapaperin ympärille voi luoda hauskan hashtagin kuten Charmin, vessapaperia myyvä yhdysvaltalainen yritys, on tehnyt: #tweetfromtheseat. (Sacks, 2013, 42.) Pystyisikö samaan muillakin vähemmän mediaseksikkäillä tuotteilla? Brändi-uskollisuus ei synny yhdestä, suuresta kampanjasta, vaan pienistä puroista; kommunikoinnista, hyvistä tuotteista, asiakkaan kuuntelusta ja jopa kevyestä viihteestä. Hyvä esimerkki pelottomasta ja kevyestä lähestymistavasta on vaatteiden vähittäismyyntiä tekevä Express USAssa: yrityksen toimitusjohtaja Lisa Gavales twiittaa nimellä @ExpressLisaG, tavallinen kuluttaja ei edes tiedä hänen olevan toimitusjohtaja. (Sacks, 2013, 41-42.) Yhdyvaltalainen Denny’s ei valinnut toimintatavakseen sosiaalisen median best-practice strategiaa, vaan halusi luoda Denny’s ravintoloiden tunnelman someen: ”A diner is a place where conversations are happening all the time with a bunch of people”, kertoo Tyler Fonda, markkinointiyritys Gothamin strateginen johtaja. (Sacks, 2013, 42-43.) Denny’s jakaa sosiaalisessa mediassa esimerkiksi kissan pentujen kuvia, vaikka ne eivät liity millään tavalla ravintolaan. Sacks (2013, 43) vertaakin sosiaalisessa mediassa toimimista huumeiden myyntiin tai kasinon pyörittämiseen: ”creating an endless loop of pleasure and a need that can never be satiated”. "Social media is nothing more than a huge dopamine machine of likes and shares. And it is our job to feed the machine," Tyler Fonda, Gothamin strateginen johtaja sanoo (Sacks 2013, 43). Viihteellinen lähestymistapa on kuitenkin vain yksi vaihtoehto. Osalle yrityksestä somessa viestinnän pohjalla voikin olla esimerkiksi informaation jakaminen. Lähteet: Sacks, D. 2013. Can you hear me now. Fast Company. Feb2013, Issue 172, Special section p36-43. 8p. 4 Color Photographs. |
Jaana Mähönen
Digimarkkinointi on tullut jäädäkseen ja sen mielenkiintoinen maailma kiinnostaa minua kovasti. ArchivesCategories |